Qasigiannguani Katersugaasivik tassaavoq inooriaatsikkut oqaluttuarisaanermi najukkami katersugaasivik
Katersugaasivik inissisimavoq illoqarfiup illutoqaani pisoqaanerni europamiut illuliaanni 1700-kut aallartisimalernerani nappakkani.
Katersugaasiviup aallarnisaatigivai Qasigiannguit kujataani qeqertamit Qeqertasussummit 1980-ikkunni assaanermit nassaarpassuit. Katersugaasivik katersugaasivittut akuerisaalluni aallartippoq 1984-imi.
Katersugaasivik aallartikkami radiolerisup illukuani B-8-mi inissisimavoq. Maanna Katersugaasivik illutoqqani arlalinni inissisimavoq. Katersugaasiviup pingaartitarai Qasigiannguit illoqarfianut eqqaanullu attuumasut.
Katersugaasiviup aallutarineruai Saqqaq-kulturimeersut nassaat nunami qeriuaannartumi Qeqertasussummeersut,
Qasigiannnguit oqaluttuassartai ineriartorsimaneralu kiisalu piniarneq aalisarnerlu. Tamatumani pingaartinneqarpoq rejerniarneq rejelerinerlu 1950-ikkunni illoqarfiup ineriartupiloorsimaneranut attuumasut sunniutaalu.
Katersugaasiviup takutippaattaaq angutit arnallu atisaat nutaajunerusut.
Katersugaasiviuttaaq saqqummersippai issittumi timmissat ilaat kivikkat, kiisalu qamutaasaq assakaasulik qanittutsinni ujaqqanik katersanik imalik.
