Museets historie

Qasigiannguit Katersugaasiviat oqaluttuarsaarnera

Qasigiannguit Katersugaasiviata oqaluttuassartaa ukiuni 40-ngajalluinnarniippoq Qasigiannguani kommunalbestyrelsip 1970-ikkut qiteqqunneranni piumasaqaateqarneranik aallartilluni. Piumasaqaatigineqartoq tassaavoq suliarilersaakkat allassimaffianiittariaqartoq illoqarfimmi katersugaasiviliorniarnermut Katersugaasiveqarnermik Takornariaqarnermillu ataatsimiititaliaqarnissaq. Ataatsimiititaliap siusissukkulli illoqarfiup illuutai pisoqaanerpaat qissimigaalereerpai katersugaasivissatut piukkullugit, KGH-llu, Den Kongelig Grønlandske Handelip, 1977-eqaannartorli illorsuaq B-8, illoqarfiup qamutilitoqai pallittaalisaalu KGH-p akeqanngitsumik kommunemut tunniuppai, tassalu tamatuma kingorna katersugaasiviup siunertaa malillugu illorsuaq taagorneqartullu katersugaatigilerlugit.

Katersugaasiveqarnermut takornariaqarnermullu ataatsimiisitaliamit aallaaveqavipput Katersugaasiviup siulersuisui, inissitsiternissamik siunertaqarlutik ataatsimeeqqaartut januarimi 1982-imi. Katersugaasivimmi pisortap atorfinitsinneqarlaap ukiuni siulliunerusuni suliassai pingaarnerpaat tassaapput – illoqarfiup 1984-imi ukiunik 250-inngortorsiornissaanut piareersaanermi ilaanermi saniatigut – katersugaasivik iluarsaatissallugu imatut pitsaassuseqalersillugu katersugaasivik katersugaasiveqarnermik inatsisip piumasaqaatai malillugit akuerineqartissallugu tapiissutinik pissarsisinnaatitaasussaq illoqarfiup nalliuttorsiulinnginnerani. Katersugaasiviup illuutaa aaqqissuunneqarpoq toqqorsivilerlugu ilisivilersukkamik, ikuallattoornermut tillinniaqarnermullu kalerrisaaruserlugu, ini saqqummersitsiviusartussaq kiisalu allaffeerannguaq, tassalu 1982-1983-uinnartoq annertunngitsuinnannguungaluamik tamanut ammasumik saqqummersitsisoqarsinnaalerluni sapaatip-akunneranut nalunaaquttap-akunneri 2x2-ni.

Katersugaasivimmut suliassatut pingaartitarujussuaq alla tassaavoq Qasigiannguit oqaluttuarisaanerata itsarsuarnisartaanik aamma Nunatta Katersugaasivianik Allagaateqarfianillu suleqateqarnissaq, kiisalu – pingaartumik Qeqertasussuup Tunuani aamma Qeqertasussummi Qasigiannguit kujataani itsarnisarsiornernik ilisimatusaqatigiit alapernaarsuiartoqatigiinneranni assaaqatigiinnerannilu, tassa Qeqertasussuup Tunuani  Qasigiannguit kujataani Ikamiut Akulliillu akornganni kangerliumanersuup qinnguani Sydøstbugtenimi qeqertami Qeqertasussummi assaasoqarnerani. Suliami tamatumani Qasigiannguarmiut assaasoqarnera tamaat assorujussuaq ikiuupput, nuannaralugu tinguartisimallutik itsarnisarsiuutut ilinniarsimanngikkaluarlutik.

Illut marluk – illoqarfiup oqaluttuarisaaneranut katersugaasivik

Katersugaasiveqarnermut ataatsimiititaliap sulinerani siusissukkut illoqarfimmi illut pisoqaanerpaat katersugaasiveqarnerup siunertaanut ilaasumik tigunissai eqqartorpai. Niuertup illua B-3  aamma immikkut ”Poul Egedep illua”-nik taaneqartoq (kalaallit nunaani qisunnik illuliat pisoqaanersaat) B-4 soqutigineqarluni sammineqarpoq – kingulliulli nuunneqarsinnaanissaa eqqarsaatersuutinut ilaalluni,isumaqartoqarmat illorsuaq illunut  allanut qanippallaartoq aamma aqqusinikkut angallannerup, pingaartumik raajaleriffeqarnerani umiarsualivimmut angallannerit annikigiinnagassaanngitsut mianersorfigisariaqarnerat pissutigalugu.

B-4-li toqqarneqanngilaq. Toqqarneqartoq tassaavoq B-3/niuertup illorsua, nunaqqatigiit immikkut ittumik imaannaanngitsumik suliniuteqarnerisigut katersugaasiviup illutassaatut aaqqissugaammat: illu nuunneqarmat Den Kongelig Grønlandske Handelimillu (KGH) tuniniarneqarluni, illoqarfiup sulisartuisa pisortaat ataatsimoorlutik katersuiniarsimapput kommunimit katersugaasivissatut pisiarineqarsinnaalersillugu. Illorsuaq B-3 1988-imiit katersugaasiviup illuutaasa pingaarnersatut iluarsartuunneqarpoq: allaffittut, atuagaateqarfittut, initaalu qulleq sulisunut inissatut, ataa saqqummersitsivinngorlugu. Allaffeqarnikkut inissaqarluarnerulernerup sulisussat arlaqarnerusut atorfinitsinneqarsinnaanerat periarfissaqalerpoq, piffissaqarfiillu assigiinngitsut atorlugit katersorneqartarlutik, nunaqarfimmi assitoqqat nutaanerillu katersortarlugit, kiisalu kommunimi illoqarfimmilu nunat aqqi nalunaarsorneqarlutik.

Illut pinngasut – itsarnisarsiornermut katersugaasivik

Itsarnisarsiornermut Katersugaasiviup siulersuisui illoqarfimmi pilersaarutinik tusarniaasareeraluarlutik pisariaqalinngisaannarpoq illorsuup B-4-p nuunneqarnissaa, tamatumalu kingornatigut ataavartumik pisattanut pequtinullu qeqertami Qeqertasussummi Saqqarmiutoortunik taaneqartut nunaqarfitoqarisimasaannik assaanermi nassaanut itsarsuarnittanik ingerlaavartumik utertiortorneqartunut saqqummersitsivittut aaqqissugaalluni. Qalia sukumiisumik nutartigaasoq katersugaasiviup katersukkanut itsarsuarnitsanik toqqorsivia itsarnisarsiortunit allanillu inuusaatsinik, upperisanik inooqatigiinnermillu sammisaqartunit suliffigalugu atorneqartaqaaq. 

Siulersuisut siusinnerusukkulli kissaataat Qasigiannguit itsarsuarmiit oqaluttuarisaanerata qaqilerneqarnissaa aalajagiusimaneqarpoq,tamatumalu kinguneraa katersugaasivimmi pisortaasartut itsarnisalerituujusarnerat. Pingaartumik ilisimatuut itsarnisarsiorluni misissuinerit suliarineqartarput, Qeqertasussuup Tunuani kulturit itsarsuarnitsat misissuiffigineqartarlutittaaq. Katersugaasivimmi pisortap allaffia B-8-miittoq siulleq ukiuni tulleriinni taaneqartuni ilisimatuut ilisimatusartullu ilisimatusarfittut atorpaat, saqqummersitsisarfissatulli immikkoortitaq immikkut saqqummersitsiviutigaluni aaqqissuussiffiusarluni.

Illut suli marluk 

Ukiut ingerlaneranni illorsuit arlaqartut piginnittutut uppernarsaatitaat katersugaasivimmut tunniunneqartarput, illutigullu inissaqassuseq marloriaammik annertunerulerluni illut allat 3-t ilanngunneqarnerisigut – innuttaasut namminneq issunik ujaqqanillu qarmakkamik, nammineq illuliamik B-186-imik illuliortoqarneratigut aamma qalipaasup siusinnerusukkut sullivigisimasaata B-18-ip ilanngunneqarneratigut.

Illorsuit taakku pingasut tamarmik katersugaasiviup ineriartortinneqarluni suliaanut inissinneqarput innuttaasut suleqatigiinnerat tunngavigalugu suliaqartnneqartussatut.

Illu B-186/ illu nammineq sanaaq 1960-ikkunneersoq ilaqutariinnit piniartukkormiunit pigineqarsimavoq, naallu katersugaasivik inunnik piffissami suliarineqarnerani inuttassaqartissimanngikkaluartoq illu aserfallatsaalineqarsimavoq nakkutigineqarsimallunilu, sulianut allanut akunniliuttarlugu isumagineqartarsimalluni quia ilanngullugu, aamma siunissami taamatut ingerlanneqaannarniarluni.

Taanna siusinnerusukkut qalipaasup sullivigisimasaa B-18 piffissami sivisugaatsiartumi nammineq pigisanut inissiiffigineqarluni atorneqarsimangaluartoq, katersugaasiviup sullivittut aaqqissuullugu atorsimavaa kommuni oqaluttuarisaanikkut  uummarissunngortillugulusooq iluarsartuussimallugu pilersaarusianngorlugu taassaasutut ”Nunaqarfik Uumassusilik”, taava ingerlaavartumik illu iluarsartuuttarsimallugu atortussanut inissiivigisarlugu, pequtinik pisattanik sanaartorfigisarlugu piusimasut assiliniavissorlugit, tassalumi taamaasilluni suleqatigiinnikkut sulliviulluni nammineq soqutiginnittunut pulaartartunullu.

Pingaartumik Qasigiannguani illoqarfiup nutaanngitsortaani katersugaasiviup illuutai tallimat tulluartumik ataqatigiisitsinermik pilersitsisuupput taamaattumillu illut akornanni illoqannginnersat katersugaasiviup paasissutissiisarneranut ilanngunneqarnissaat siulersuisut pissusissamisoortutut isumaqarfigivaat. Ajuusaarnaraluartumik erfalasulerfitoqaq aamma qamutiliit inissisimavigisimasaat, pilersinneqaqqaaramik inissisimaffiginikuusaat, atorneqarunnaarsimapput taamaakkaluartoq niuertup illorsuata eqqaaniittoq naatsiivik pilerseqqinneqarnikuullunilu aserfallatsaalineqarpoq aamma Qasigiannguani qatserisartut qamutitoqaasa aamma nappartat marluk angisuut nutaanngitsut saqqummersinneqarnissaat siulersuisut isumagisimavaat.

Kinguppannik tunisassiorneq aamma nunasiaataaneq sioqqullugu oqaluttuarisaaneq

Naak katersugaasiviup ukiuni siullerni 20-ni ingerlanermini, oqaluttuarisaanermeersunik katersat aamma piniarnermik inuussutissarsiuteqarneq qitiutillugu inuiaqatigiit eqqaamasaannik katersisarneq, ileqquusumik katersugaasiviit ineriartortarnerat malissimagaluaraa, katersugaasiviup siulersuisuisa suliffissuaqarnikkut oqaluttuarisaaneq piffissami nutaanerusumi pisimasoq puigorsimanngilaat. Katersugaasiviup siulersuisuisa illoqarfiup pingaarnertut inuussutissarsiutigisimasai – kinguppannik aalisarneq aamma tunisassiorneq – kinguaariit arlaqartut aqqusaarsimasaat ersersikkumallugit katersat amerlisarneqarnissaannik kissaatertik siusissukkut oqariartuutiginikuuaat. Taamaakkaluartoq immaqalu pissusissamisoortumik, 70-sikkunni, 80-sikkunni aamma 90-sikkunni ulluinnarisat illoqarfiup innuttaasa katersugaasiviit pillugit eqqarsartaasiannut ilaasimanngillat, aatsaallu 2000-it aallartinneranni illoqarfimmi kinguppannik tunisassiorneq unitsinneqarmat, ulluinnarisaq taanna maqaasineqartalersimalluni. Ukiunilu taakkunani, kinguppannik tunisassiornermi atorneqartarsimasup illup nutaanngitsup pigiinnarneqarnissaa katersugaasiviup siulersuisuisa iluatsinngitsumik anguniarsimagaluarpaat, matumani illup taassuma katersugaasivimmut atalersinneqarnissaa eqqarsaataasimalluni, kinguppannik aalisarnermut katersugaasivissatut.

Ukiullu arlaqanngitsut kingorna illoqarfiup ilisarnaatini – kommunip ilisarnaataa marlunnik kinguppattalik – kommunerujussuarmut ilanngunneqartussanngorluni ukiumi tassani annaasussanngoramiuk illoqarfittullu ukiunik 275-inngortorsiorluni nalliuttorsiortussaalluni, kinguppannik tunisassiornermut aamma kinguppannik aalisarnermut atatillugu inuuneqarnikuuneq pillugit katersugaatit annertusaaffiginissaat katersugaasiviup pissusissamisoortumik aallutilernikuuaa. Atortut, assit aamma eqqaamasat inussiarnisaartumik tunniussuunneqartut, illoqarfiup suliffissuaqarfittut ineriartorneranik aallarniutaasumik, illumi B-3-mi takusassiinissamut tunngaviliisuupput, taamaalilluni piniartuunerup kulturiata atuunnerani umiat piniutillu, qalorsuarnut saarlisaartunik aamma kinguppaat puuinik qillertuusanik taarserneqartariaqarsimallutik. Inuiaqatigiit pillugit katersugaasiup katersugaatai ullumikkut illumut B-8-mut nuunneqarnikuupput aamma piffissami nutaanerumi umiatsiaaqqanik aalisarnermi atortunik ilaneqarnikuullutik.

Tamatuma ilutigisaanik Kalaallit Nunaanni niuertoqartittut pisoqaanerpaatut illoqarfiup ilisarnaatini naniniarsaaraa qangalu pissutsit pillugit paasissutissiisarnissamik, oqaluttuarisaanerup uumassuseqartumik saqqummiunnera aqqutigalugu takusassiornissamik eqqarsaataasarsimasut, 90-sikkut ingerlaneranni katersugaasiviup qangaaniilli ingerlattarsimasai, katersugaasiviup aamma takornariartitsisarnerup akornanni ataatsimooqatigiisitsineq pinngorpoq – 2009-imi nalliuttorsiornermut atatillugu piviusunnortinnissaa sulissutigineqalersimalluni.

Suliaq suliniutitut "Levende Boplads"/"Nunaqarfik Uumassusilik" taaguuserneqarnikuuvoq – suliniullu katersugaasivimmut suliassanngortinneqarnikuulluni taamanerniillu suliniutip aningaasalersuiffigineqarnissaanut suliatigut perorsarneqarneranullu akisussaaffigineqarsimalluni kiisalu nalinginnaasumik ineriartortinneqarneranut sinaakkutinik suliaqartuusimalluni.