Qasigiannguani Katersugaasivik tassaavoq inooriaatsikkut oqaluttuarisaanermi najukkami katersugaasivik

Katersugaasivik inissisimavoq illoqarfiup illutoqaani pisoqaanerni europamiut illuliaanni 1700-kut aallartisimalernerani nappakkani.

Katersugaasiviup aallarnisaatigivai Qasigiannguit kujataani qeqertamit Qeqertasussummit 1980-ikkunni assaanermit nassaarpassuit.

Katersugaasivik katersugaasivittut akuerisaalluni aallartippoq 1984-imi.

Katersugaasivik aallartikkami radiolerisup illukuani B-8-mi inissisimavoq. Maanna Katersugaasivik illutoqqani arlalinni inissisimavoq. Katersugaasiviup pingaartitarai Qasigiannguit illoqarfianut eqqaanullu attuumasut.

Katersugaasiviup aallutarineruai Saqqaq-kulturimeersut nassaat nunami qeriuaannartumi Qeqertasussummeersut,

Qasigiannnguit oqaluttuassartai ineriartorsimaneralu kiisalu piniarneq aalisarnerlu. Tamatumani pingaartinneqarpoq rejerniarneq rejelerinerlu 1950-ikkunni illoqarfiup ineriartupiloorsimaneranut attuumasut sunniutaalu.

Katersugaasiviup takutippaattaaq angutit arnallu atisaat nutaajunerusut.

Katersugaasiviuttaaq saqqummersippai issittumi timmissat ilaat kivikkat, kiisalu qamutaasaq assakaasulik qanittutsinni ujaqqanik katersanik imalik.

Qasigiannguani Nunaqarfik Uumassusilik tassaavoq saqqummiussivik & oqaluttuarisaanermit piviusuusaartitsineq

Nunaqarfik Uumassusilik 1990-ikkut naajartorneranni aallartippoq pilersaarusiamik Nunat Avannarliit piviusuusaartitsinerup iluani ingerlataannik sunnerneqarluni.

Oqaluttuarisaanermik piviusuusaartitsinerup ullumikkut inuk periarfissippaa taamanikkumut pulatittutullusooq

periarfissillugu silami sannavimmilu iliuuseqartillugu.

Nunaqarfik Uumassusilik 16-1700-kunni ulluinnarni Qeqertarsuup Tunuani aasaanerani pisimasunik paasissutissiiniartuuvoq.

Nunaqarfik Uumassusilik piviusuusaartitsinermini Qasigiannguani Katersugaasivimmit aqqutissiuunneqartuuvoq.

Katersugaasivik illoqarfimmi piumassutsiminnik sulisunik ikiorteqarluni atisatoqqanik piniutaasimasunillu sanaartortoqarneratigut  katersaatinikkaluttuinnarpoq.

Nunaqarfik Uumassusillip paasisitsiniaanermini neqeroorutigaa periusitoqqanik ilinniartitsineq meeqqanut inersimasunullu ukiup ingerlanerani.

Ukiuunerani neqeroorutigineqarpoq periusitoqqanik ilinniartitsineq sannavimmilu B-8-mi sanalunneq.

Aasaanerani neqeroorutigineqarput sannavissorneq silamilu piviusuusaartitsinerit umiap ataani unnuisarfimmi inuuneq imaluunniit 16-1700-kunni Qeqertarsuup Tunuani tupermi amiusumi.

Nunaqarfik Uumassusilimmut attuumavoq nammineq piumassutsiminnik tapertaasut” AARNUAT”

Katersugaasiviup illuutaa ujaqqanik issunillu qarmalik.

Illunnguaq issunik ujaqqanillu qarmalik sananeqarpoq 1990-ikkunni inuusuttunit utoqqarnillu illoqarfimmiunit.

Illunnguaq eqqaamasat naapertorlugit  ujaqqanik issunillu sanaajuvoq ilua qisunnik iikkersugaalluni.

illunnguaq isaariaqarpoq manissuinnarmillu qaliaqarluni.

Illunnguaq katersugaasivimmut tunniunneqarpoq Qasigiannguani sapaatip akunnera kulturisiorfimmut

1997-imi pisumut atatillugu.

Iluata pisatsersornerata takutippaa kalaallit najugarigaat sorsunnersuup kingulliup siornatigut. Kissarsuuteqarpoq qisuttortakkamik illeqarlunilu.

Illutoqqap pisatsersornerata takutippaa taamanikkut atortuusut atorniarneqartut imaluunniit atortut pisoqqatut

isikkulikkat.

Illunnguaq qanganitsamik kissarsuuteqarpoq aamaruutissanik qisuttortagaalluni.

Illermiipput qipiit nutaat atortuilu qanganisarpalaartunik qalipaateqarlutik.

Illunnguup eqqaani issunik qaleriissanik panersigaqarpoq, qujoorivik qajaararlu pinnguaq  ujaqqanik sanaaq.

Illunguaq isikkivigilluinnartumut inissinneqarsimavoq illoqarfiup avataatungaanut misileerusuttunut atoriaannaalluni.